Pikaisia kuulumisia

Muutama pikainen räpsäisy matkan varrelta. Paljon on tehty (ehkä) ja kaikenmoisia yllätyksiä on matkan varrella tullut eteen, mutta niistä tuonnempana. Ratkotaan ne ensin maaliin, niin saatte myös onnellisen lopun samaan pakettiin!

On päiviä, kun mää vaivun epätoivoon ja mietin omaa mielenterveyttäni. Kuka täyspäinen muka lähtis tämmösen projektiin? Ja on päiviä, kun mää kiepun innosta ja mietin miten mahtava koti meille tulee. Joskus ens vuoden jouluna. Välillä tuntuu, että ei tää etene mihinkään. Mutta kai me jotain on saatu aikaiseksi.

Purkutyöt rupeaa olemaan paketissa. Muovimattoa pitää alakerrasta vielä hiukkasen hioa ja sit se on siinä. Jos kaikki menee putkeen – kaikki raajat ristiin – niin viikonlopun jälkeen meillä ei ole enää yhtään muovimattoa, mutta on koolaukset katossa ja osa seinistä paklattu & hiottu & pesty!

Ja ens viikolla tulee sähkäri, kuin siistiä se on?!

Eteenpäin, sano mummo lumessa.

Purkumaanikot byroslavian kurimuksessa

Huomenna sen pitäisi vihdoin olla täällä. Purkulupa taloyhtiöltä. Sitä on odoteltu. Nyt kaikki raajat ristiin, ettei tule mitään kommervenkkejä enää.

Koska se tarkottaa, että torstaina kaatuu seinä ja ensi viikolla häviää kylppäri – sitä ennen pitää putkarisedän tulla irrottamaan vesikalusteet ja tulppaamaan putket. Joka taas tarkoittaa, että homma etenee. Ei enää epämäärästä nyhräämistä.

Epämääräisessä nyhräämisessä on menty jo asioiden edelle eli seinien tasoittamiseen. Siis ei niiden, jotka puretaan, vaan niiden, jotka jää. Mutta jotain on ollu pakko tehdä odotellessa lupalappusta.

Mutta on me jo purettukin. Keittiön kaapit on lähteny. Samoin kaikki muutkin kaapistot. Verholaudat (ja yksi hiirenpesä) ovat häipyneet. Listoja on nypitty irti seinistä sekä ikkunoiden ja ovien pielistä. Lauteista on tehty takapihalle penkki. Ja sen penkin vieressä on massiivinen kasa jätelavalle menevää tavaraa.

Grande Finale oli muovimaton irrottaminen entisen varaston, tulevan kodinhoitohuoneen, lattiasta. 97 % se lähti todella nätisti ja loput 3 % vaati kiroilua ja väkivaltaa. Mutta irti on!

Eli täällä odotellaan leka tanassa purkulupaa! Jos tänne en ehdi päivittämään, niin Instagram kyllä kertoo milloin päästään riehumaan seiniä alas. Pst. Ne kuvat löytyy myös tuosta oikeasta reunasta.

Ilmanvaihdon asiantuntija

Remontin valmistuttua sitä on varmaan täysin oppinut (Googlen pätevöittämä) rakennusteknisten asioiden asiantuntija. Tai ainakin pirun hyvä googlaamaan remontoimisen eri vaiheita ja kasaririvarin sielunelämää.

Nyt on päästy perehtymään huippuimureihin ja niihin liitettäviin liesituulettimiin. Tähän asti mää olin aatellu, että liesituulettimia on about kahta sorttia eli huoneilmaan kierrättävä ja hormiin liitettävä. Ja huippuimuri on joku, en tiedä, huipulla oleva imuri?! Nyt luulen paremmin.

Huippuimuri ON huipulla oleva imuri. Tai siis katolla eli huipulla. Olin siis oikeassa! Yksinkertaistetusti se imee pahan ilman pois ja alipaine tuo puhdasta ilmaa tilalle. On siinä imurilla tehtävää, vaikka kuinka ois huippu.

Liesituuletin mallia 80-luku

Liesituulettimet voivat nykyään (ja siis ilmeisesti jo 80-luvulla) tehdä kaikenmoista. Ohjailla huippuimureita ja poistoja ja tuloja eli siis koko ilmanvaihtoa. Että ei ne pelkästään ruuanlaiton käryjä suodata pois. Kaikkea kanssa.

Ennen tätä päivää ilmanvaihdon parantamiselle oli uhrattu muutama ajatus, mutta sen syvällisemmin siihen ei oltu vielä ehditty paneutua. Oltiin tasolla: ”Täällä on snadisti tunkkaista. Jotain asialle on jossain kohtaa tehtävä.”

Ei tartte miettiä. Hommasta tuli eilen selvää. Lätkäistiin vanha, alkuperäinen liesituuletin päälle. Ja avot. Jo lähti ilma vaihtumaan tai no ainakin jotain tapahtui. Liesituuletin kiinni, ilman vaihto sulki. Aikamoinen ratkaisu. Jännä homma, ettei heti hoksattu Räyskässä olevan koneellinen ilmanvaihto.

Miehiä katolla
Siellä se on. Huippuimuri.

Kun huomattiin liesituulettimen monitoimisuus, niin käytiin ihmettelemässä Räyskän ilmanvaihtoa kattoa myöten. Positiivinen uutinen on, että sellainen tosiaan on. Uudella liesituulettimella vieläpä toimiva. Eli uuden keittiön bonuksena saadaan toimiva ilmanvaihto. Ei huano, sanos Jormakin tähän.

Ei tarvita ilmanvaihtoremonttia. Jihuu. Tarvitaan vain nykystandardien mukainen liesituuletin, joka ohjaa huippuimuria sekä poistoa niin keittiöstä kuin kylppäristä ja vessasta, ja on automaattisesti päällä koko ajan. Mahtavuutta.

Suunnitelmia ja pohjapiirroksia

Visualisoidaans vähän mimmoseen hommaan on ryhdytty. Harmillisesti mulla ei nyt ole alkuperäsiä pohjapiirroksia tässä, mutta eipä se oleellisesti tästä eroa. Lupaan piinata teitä myöhemmin huonekohtaisilla suunnitelmilla havainnollistavien kuvien kera.

Aloitetaan yläkerrasta.

Eli pienempi makuuhuone on meidän tuleva työ- & harrastehuone ja sieltä poistetaan vaatekaapit – ne siis on jo kuvassa hävinny. Olispa se todellisuudessa yhtä helppoa.

Eteisessä keittiön oviaukko menee umpeen ja kaapistot siirtyy. Kuvassa ne on jo oikealla paikalla. Tuohon koloseen tulee lipasto ja siinä hemmetin lipareessa kulkee hormi eli se jää siihen. Ei auta kuinka paljon mää haluan siitä eroon, niin siinä se on. Siis jos ei voiteta lotossa.

Keittiön osalta pohjakuva on hyvin viitteellinen. Ainoastaan allas & astianpesukone ovat oikeilla paikoillaan. Ja kulku keittiöön. Eli olohuoneen ja keittiön välinen seinä kaadetaan osittain. Ainoastaan niemekkeen taakse jätetään 110 cm korkea pätkä seinää (siis niemekkeen takaosa + 15 senttiä yli). Avoin pohja sen olla pitää. Ei tartte mennä yksin keittiöön mököttämään!

Katoava seinä RIP

Olohuoneesta siis häviää yks seinä, loput kolme selviävät kosmeettisilla muutoksilla eli maalilla. Tapetit läks jo, että sehän on enää tekemistä vaille valmis.

Konehuone (miksi, Jehtro, miksi) säilyy ennallaan. Tai no pinnat kaipaa ”pientä” laittoa ja kaapiston sisälmykset uusimista. Vaatekaapin runko & ovet ovat sen verran hyväkuntoisia & -näköisiä, että ne saavat jäädä. Joillain käy tuuri.

Vessassa uudistuksen kokee ainoastaan lattia, katto, kalusteet ja valaistus. Kammottavuudessaan mahtavat laatat saa jäädä.

Kulahtanut porraskuilu

Kipitetäämpä sitten rappuset alas. Unohdetaan, että hemmetin kuilun seinät pitää hioa ja maalata, samoin portaat. Vapaaehtoisia?

Alakerrassa tapahtuu sitten enemmänkin. Sieltä kaatuu takkatuvan ja makuuhuoneen (tuleva kirjasto/tv-huone) välinen seinä. Tilalle pitää rakentaa portaita ja kaiteita. Jostain mystisestä syystä makuuhuone ja aula ovat 35 senttiä alempana kuin kuin muu alakerta. Tiedä häntä sitten.

Varastosta tulee kodinhoitohuone eli pesukone muuttaa kylppäristä seinän taakse. Vanhat ”varastokaapit” puretaan. Pyh, huone mikään varasto oo ollu. Se on ollu makuuhuone ja siellä on parvisänky-vaatekaappiyhdistelmä, mutta se siis saa poistua sängyttömän vaihtoehdon tieltä.

Kylppäri ja sauna menevät täysin uusiksi, mutta pohja pysyy samana. Kuulostaa helpolta, mutta hommaan tarvitaan lauma helvetin kalliita remppatyyppejä.

Miksi aulasta pukuhuoneseen on pari porrasta?

Aula kokee muodonmuutoksen. Ovihelvetti häviää. Makuuhuoneen ovi poistuu kokonaan, siihen jää pelkkä aukko. Pukuhuoneen ovi vaihdetaan liukuoveen.

Että siinähän se sitten oli. Remontti. Tai no ihan pikkasen seinien hiomista, maalaamista ja tapetoimista. Niin ja alaslasketun katon rakentamista. Sitten pitäs leivinuuni slammata. Ja lattia vaihtaa ja mitä näitä nyt on. Että tiedän mitä teit koronakeväänä.

Missä mennään, remontti?

Suunnittelussa.

On muuten keretty suunnittelemaan ja suunnittelemaan uudestaan ja vielä kerran hieman muuttamaan suunnitelmaa. Suuret linjat on onneksi nyt kunnossa ja alustava lupa-anomus isännöitsijälle jätetty.

Asbestikaveri kävi tiistaina rikkomassa laattoja ja muovimattoa. 15 minuuttia ja toista sataa euroa. Kiitos. Keskiviikkona meiliin kolahti vapaudu vankilasta -kortti eli ei asbestia -viesti. Asbestikaveri tosin oli sitä mieltä, että asbestia löytyy perin harvoin, ja koko tarkastaminen on hätävarjelun liioittelua. Tiedä häntä. Mutta meillä ei onneksi asbestia ole, joten siitä ei tartte murehtia.

Lupa-anomus aiheuttaa mulle harmaita hiuksia. Tässä kohtaa ärsyttää, että isännöitsijä / taloyhtiö on pilkun tarkka. Yhtään ei jaksais kirjottaa jokaista asiaa auki. ”Purettava seinä ei ole kantava.”, ”Vesieristäjällä on sertifikaatti”, ”Putket tulpataan remontin ajaksi tulpalla”, ”Maalari ei haistele liimaa”, ”Kyllä, rakennamme hyvää rakennustapaa noudattaen”, ”Sähkömiehellä on luvat tehdä sähkötöitä”. ”Vesikalusteet on tarkoitettu vesikalusteiksi.” Huoh.

Oikeasti se on hyvä asia. Eipähän kukaan hutasenheikki pääse soveltamaan omiaan ja hajottamaan koko taloyhtiötä. Lisäksi remontista löytyy asianmukaset dokumentit ennen ja jälkeen, jos joskus joudutaan / päätetään räyskä laittaa myyntiin. Mutta ei se sitä tarkota, että se anomuksen kirjottaminen mitenkään mukavaa ois.

Lupa-anomusta siis pitää hieman tarkentaa yksityiskohtien osalta. Ja muutaman suuremmankin osalta. Siitä puuttu (tiedettiin ja ilmoitettiin, että perästä kuuluu) märkätila- ja putkisuunnitelma kokonaan. Ihan vaan siitä syystä, että putkifirman kilpailutus on vielä kesken. Toivottavasti ei enää huomisen jälkeen. Putkarit vaan on kovin työllistettyjä. Toivottavasti joku kohtuuhintainen, eikä kovin mulkku pääsee tässä vielä kevväällä meille putkia hoitelemaan.

Samoin keittiön suunnittelu etenee. Sekin saadaan toivottavasti huomenna maaliin. Keittiötäti kävi meillä jo mittailemassa ja tekemässä alustavan suunnitelman. Huomenna saadaan sitten tarkka kuva ja tarjous. Sormet ristiin, että meidän roposet siihen keittiöön riittää. Ettei tartte palata lähtöruutuun.

Huomenna toivottavasti luvassa suuria päätöksiä ja viimeistään ensi viikolla kaappien purkua. Mää yritän huomenissa saada pohjakartan nakattua tänne ja hieman avattua mitä ja minne ois tarkotus tehä.

Saanko esitellä…

…meidän kodin. Eikun siis räyskän. Mutta koti siitä tulee. Ihan pienen pientä laittoa se saattaa vaatia. Ihan selkeetä ainesta Pientä pientäremonttia -ohjelmaan. Salli mun itkeä!

Jos totta puhutaa, niin mää olen yhtäaikaa sekä järjettömän innoissani – meille tulee niin mahtava koti – ja myös ihan pikkasen kauhuissani – aivan järjetön urakka.

Mutta vilkaistaan hieman. Kuvathan on aivan järkyttävää hämärässä puhelimella, jossa on näköjään likanen linssi -laatua. Mutta jonkinlaisen kuvan saatte, mitä tuleman pitää.

Takka

Tottahan takka on hyvä syy ostaa koti?!

Tokihan niitä oli muitakin. Tätä räyskää on vaikea kuvailla kuvin, saati sanoin. Mutta potentiaalia siinä on vaikka muille jakaa! Mutta kattokaa ite.

Yllä on vaan pintaraapaisu siitä mitä kaikkea remontoijan unelma pitää sisällään. Sisätilojen potenttiaalin lisäks on vielä pari muuta plussaa.

  • Sijainti on loistava: meri ja metro, voiko enempää vaatia?
  • Riittävän kokoinen aidattu piha: ah, savustin ja yrttipenkit!

Palataan, toivottavasti parempien kuvien kera!