5 km täyttä tuskaa

Jo nyt on ahdistavaa tämä juokseminen. No ei ole, mutta näköjään peräkkäin tulee sitä julistettua. Kävin sunnuntaina juoksemassa elämäni ensimmäisen vitosen kisan. Enkä sitte ollut valmistautunut yhtään. Koska se on vaan viis kilsaa, vajaa puoli tuntia elämästä. Eihän mulla ollu ees mitään käryä mitä vauhtia pitäis lähteä juoksemaan. Enkä mää tunnista mitään muita vauhteja kuin …

Jatka artikkeliin 5 km täyttä tuskaa

Niin se maraton. Ja kuinka sitten kävikään.

Nyt on jo saattanut ajatukset selkiytyä ensimmäisen maratonin jäljiltä. Tai siis ensimmäisen maratonstartin jäljiltä. Josta juoksin vain puolet, siis maratonista. Startin juoksin kokonaan. Koska helle. Koska karkailevat sykkeet. Koska ja vaikka ja mitä. Helle. Eli maratonyrityksestä on jo pari kuukautta aikaa. Kesän ensimmäinen (ja likipitäen ainoa) kunnollinen terassipäivä, ja minä tuskailen iltapäivällä juostavaa piiiitkäää lenkkiä. …

Jatka artikkeliin Niin se maraton. Ja kuinka sitten kävikään.