Metsä opettaa – Mustila Arboretum

Hiljaisuus on hyvä päättää solvaamalla itseään! Mentiin tovi sitten metsään ja ajoittain siellä tuli todella tyhmä olo. Joku on selkeästi torkkunut läpi bilsantuntien ja sen jälkeen unohtanut sen vähänkin mitä kuunteli. Onneksi on paikkoja, jossa voi paikkailla aukkoja sivistyksessään.

Piipahdettiin Mustila Arboretumiin eli puulajipuistoon. Kohde valikoitui täysin sattumanvaraisesti. Matkailtiin Kouvolasta kotiin ja Mr. Google vastasi paluumatkan vierailukohteisiin, että menkään metsään (se kyllä muotoili vastauksensa hieman toisin). Google tiesi myös kertoa, että Mustila on Suomen vanhin & laajin arboretum. Sen perusti vuonna 1902 valtioneuvos A. F. Tigerstedt kotikuntaansa Elimäelle.

Mutta sinne metsään. Ennakko-odotukset oli aika nolla. Mä tiesin, että arboretum on jonkin sortin puisto, jossa on puita. En mä kyllä Mustilaa puistoksi kutsuisi, kyllä se oli rehellinen metsä. Sillä poikkeuksella, että sinne oli ihan tarkoituksella istutettu ties minkälaisia puita.  Puita oli valtavasti ja paljon lajeja, jotka eivät normaalisti kasva Suomessa. Tigersted ja hänen poikansa tekivät valtavan työn, kun hankkivat siemeniä 1900-luvun alkupuolella toiselta puolelta maapalloa. Heidän työtään myös jatketaan edelleen.

Reittivaihtoehtoja oli kolme, lyhyin reilun kilometrin ja pisin muistaakseni nelisen kilometriä. Kassalla suositeltiin valitsemaan jompikumpi lyhyemmistä reiteistä ja me suunnattiin 2,5 kilometriä pitkälle polulle. Reitit on loistavasti opastettu, ei tarvinnut pelätä eksyvänsä. Reitin varrella on myös hyvin valaisevia opastauluja. Mulle ainakin tuli täytenä yllätyksenä, että on isä- ja äitipuita ja puiden sukulinja voidaan jäljittää, anteeksi mitä?!? Puiden sukututkimusta, no miksipä ei. Lisäksi puut on hyvin nimetty/merkitty ja nimikorteista löyty qr-koodeja, joiden takaa löytyy lisätietoa puista.

cof

Viimeistään reitin loppupuolella ylpeys koki kovan kolauksen. Ilmeisestikin koululaisryhmiä ajatellen lopun -kaikki reitit sekä alkavat että loppuvat kahvilaan- luontopolun varrelta löytyi erilaisia rasteja, missä piti tunnistaa puita & kasveja sekä vastata metsäaiheisiinkysymyksiin. Rasteja kierrellessä tuli hyvin selväksi muun muassa se, että jonkun on syytä opetella erottamaan toisistaan haapa ja tammi jo ihan rungon perusteella!

Puisto oli upea keskikesän helteillä, mutta nyt tekisi mieli lähteä katsomaan kuinka värikästä siellä on ruska-aikana!

/Iitu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s