Dublin part 1

Dublin, mitä siitä nyt kertomaan mitä ei ole jo monesti kerrottu? Meidät Dublin ainakin hurmasi täydellisesti, pitkään sinne menoa suunniteltiin ja kun vihdoin päästiin, niin todettiin, että takaisin on päästävä! Tällä kertaa reissussa vierähti viikko ja Dublinin lisäksi piipahdettiin Belfastissa (tästä lisää sitten omassa postauksessaan).

Mutta koska kertaus on opintojen äiti, niin otetaan Irlannin historialliset faktat ja fiktiot pähkinänkuoressa (ja kun jankutus ei kiinnosta niin hyppää suosiolla pari kappaletta alaspäin, siellä päästään itseasiaan eli kokemuksiin Dublinista), tai jonkinlaisena tiivistyksenä nyt kuitenkin, koska historiaa kaupungilla ja maalla on vaikka muille jakaa ja hallitsijoitakin on ollut erinäinen määrä vuosisatojen varrella. Jopa viikingit kävi päsmäröimässä saarella tovin. Tärkeä heppu Irlannin historiassa on Pyhä Patrick. joka kävi vaikuttamassa maan historiaan joskus 400-luvun puolivälin tietämillä. Tavallaan herran tarina kuvaa hyvin irkkujen kieroutunutta mieltä, ensin Patrick (alkujaan ilmeisestikin skotti tai sitten ei, riippuen lähteestä) ryöstettiin orjaksi Irlantiin (ja opetteli sinä aikana kelttien kielen), ja sitten enneunen innoittaman karkasi etelään ja veneili sieltä Ranskaan, jossa opiskeli papiksi. Muutaman vaiheen kautta Patrick sitten palasi Irlantiin, koska oli päättänyt käännyttää koko kansan kristinuskoon. Ja tadaa niin hän teki. Ihme tyyppi, pakko palata paikkaan missä sut on orjuutettu ja sitten vielä ruveta kukkoilemaan niiden kuninkaalle. Noh tällä kertaa kävi hyvin ja Patrick sai pitää päänsä ja päätyi Irlannin kansallispyhimykseksi (Pyhän Patrickin päivä maaliskuussa on myös Irlannin kansallispäivä) ja samalla tuli luoneeksi Irlannin symbolin, kolmiapilan.  Kolmiapilan avulla Patrick selitti Laoghairelle (sille kovalle kunkulle) pyhän kolminaisuuden siis isän, pojan ja pyhän hengen. Ja tarinahan kertoo myös, että Irlannissa ei ole käärmeitä, koska Pate kaiken muun hyvän lisäksi karkotti vielä nekin!

Itte Patrick ja kolmiapila (kuva lainattu http://www.stthomasaquinaschurch.org/)

Sen lisäksi, että Irlannilla on kahjo suojeluspyhimys, niin ei se elämä ole helppoa ollut senkään jälkeen. Ja vallassa on ollut milloin ketäkin, niiden viikinkien lisäksi saarella on käynnyt pyörimässä niin normanneja kuin erinäinen määrä brittiläisiä ”herrasmiehiä”. Britit pitivätkin Irlantia pitkään vallassaan ja jako kyöhien katolilaisten (irkut) ja rikkaiden maaomistajaprotestanttien (enkut) välillä oli kova, ja kaikennäköstä eripuraa luonnollisesti esiintyi. Mutta koska tämä ei ole historiablogi ja tietoni asiasta ovat vajavaiset, niin asian kiinnostaessa ennemmän suosittelen ystäviämme googlea ja kirjastoa. Irkkujen moninaiset vaiheet ovat kyllä kiinnostavia eikä ainakaan käänteitä puutu. Itsenäistymisen ensi osa tapahtui vuonna 1921, silloin allekirjoitettiin rauhansopimus Irlannin ja Iso-Britannian välillä, Irlannista tuli vapaavaltio eli se oli Iso-Britanian dominio samalla tavalla kuin Kanada ja Australiakin eli osa Brittiläistä kansainyhteisöä. Tästä yhteisöstä Irlanti erosi 1949. Pohjois-Irlanti eli kuusi pohjoisen kreivikuntaa oli alusta alkaen osa Iso-Britaniaa ja sinne ne jäivät kun Irlannin kansantasavalta syntyi. Lyhyestä virsi kaunis….

Ja siis itse Dublinhan on about Helsingin kokoinen kaupunki, jonka Liffey-joki jakaa sopivasti kahtia. Ja se oikeasti jakaa keskustan kahtia, onneks se ei ole kauhian leveä joki ja siltojakin on sijoiteltu sopivin välimatkoin, joten ei siitä nyt kauheasti onegelmia saa aikaiseksi. Me oltiin reissun eka ja vika yö eteläpuolella ja Belfastista takasin saapuessa joen pohjoispuolella, joten kumpaakin puolta tuli mitä sopivimmissa määrin otettua haltuun. Dublin on sen verran kompaktin kokoinen kaupunki, että aikalailla joka paikkaan kävelee. Me käytettiin junaa matkalla Belfastiin ja takaisin ja piipahdukseen Dun Laoghairessa ja Sandymouthissa. Paikallisbusseja kulkee vähän joka suuntaan ja lisänä on LUAS– kaupunkijunat (kaksi reittiä) ja DART-lähijunat (Helsingin metrotyyppisesti yksi linja pohjoiseen ja toinen etelään).

Yksi niistä silloista Liffeyn yli
Yksi niistä silloista Liffeyn yli

Ensimmäisenä päivänä ei tarvinut yksin ihmetellä suurta maailmaa (Dublin nyt tosin niin järin suuri ole), vaan reissussa oli mukana äiti, isä ja muutama heidän ystävänsä. Laskeuduttiin Dubliniin maanantaina ennen puoltapäivää ja oltiin sopivasti myöhäseen lounasaikaa valmiina kaupungilla. Kentältä oli kovin helppoa siirtyä kaupungille Airlinkin avustuksella. Meno-paluu kustansi kymmenen euroa ja vei kohtuu ajassa suoraan kaupungille pysähdellen turistin kannalta strategisissa paikoissa. Me hypättiin pois siis joen eteläpuolella ja heitettiin laukut hotellille ja suunnattiin lounaalle. Erinäisistä kuppiloista ei Dublinissa ole pulaa, hämmentävästi päädyttiin kuitenkin ensimmäisenä kahvilaan myöhäiselle lounaalle. Päivän ensimmäinen varsinainen kohde oli Old Jameson Distillery (jep heti pääsin mainitsemaan viskin, ja siksi linkin avataksesi täytyy olla täysi-ikäinen), jonne löytäminen oli helppoa, sisäänmahtuminen ei niinkään,joten suosittelen ennakkolippujen hankkimista. Kun saavuttiin jonottelemaan (jono oli muutaman kymmenen ihmisen kokoinen), niin seuraavalle vartin päästä alkavalle kierrokselle oli tilaa (seinällä on informaatiotaulu alkavista kierroksista ja onko niillä tilaa. Muuta vaihtoehtoa tutustumiseen ei ole kuin opastettu kierros), mutta kuinkas kummassa kun tuli meidän vuoro niin aivan yllättäen tilaa ei enää kuudele ollut. Joten ostettiin liput seuraavalle kierroksella joka alkoi vajaan tunnin päästä. Tässä kohtaa alkoi jo poltella ajatus ensimmäisestä Irkuissa maistellusta oluesta, mutta helpommin sanottu kuin tehty ja lähdettiin ilmeisesti kiertämään aivan vika suuntaan tislaamomuseolta kun ei sitten niin yhtään pubia sattunut kohdille. Kahvila kyllä jälleen löydettiin ja ei eivät tarjoilleet olutta. Päädyttiin sitten tislaamoa vastapäätä olevaan kuppilaan juomaan ne oluet. Kiukulla tietenkin 🙂

Pitäähän museossa olla asialle omistautuneet ikkunat (sisäkuvia museosta ei ole kun en jaksanut räpsiä...)
Pitäähän museossa olla asialle omistautuneet ikkunat (sisäkuvia museosta ei ole kun en jaksanut räpsiä…)

Itse tislaamohan ei enää sijaitse paikalla, vaan paikka on enää pelkkä museo ja toki vaikuttava sellainen onkin. Opastettu kierros kestää vajaan tunnin ja alkaa muutaman minuutin elokuvalla auditoriossa, josta jatketaan eri osiin tislaamoa ja päättyy viskimaistiaisiin. Tulipahan kerralla kunnon pläjäys viskintekemistä, viisaampana taas siinäkin suhteessa. Ja opin aivan järkyttävän faktan siitä, kuinka joka hetki haihtuu litra tolkulla hyvää juomakelpoista viskiä taivaan tuuliin tynnyreistä, ja että tätä haihtumistuotetta kutsutaan Angels´ Shareksi, juoppoja nuo enkelit!

Illalla käytiin vielä ruokailemassa Dublinin vanhimmassa pubissa, ikää tällä pubivanhuksella on kunnioitettavasti yli 800 -vuotta. Brazen head sijaitsee Liffeyn eteläpuolella hiukan syrjässä (siis todellakin vain kivenheiton verran) kuuluisalta Temple Bar -baarialueelta. Ruoka (ja juoma, vihdoinkin saatiin sitä irlantilaista olutta!) oli mitä mainiointa ja baari juurikin niin sokkeloinen kuin kaikki muutkin pubit Dublinissa. Lisäksi saatiin vielä ruokailun jälkeen nauttia livemusasta. Dublinissahan pubit ovat tyypillisesti jokusen sata vuotta vanhoja tai sitten ne vaan sijaitsee taloissa, jotka ovat vanhoja. Tästä seuraa, että pubit on järjettömän sokkelomaisia ja niissä on tsiljoona ovea ja usempi kerros. Eka vaikutelma, että ompas tää pieni, niin mitä suurimmassa osin osoittautui aina vääräksi.

Temple Bar ja katumuusikko
Temple Bar ja katumuusikko

Mutta palataan pubeihin vielä tuonnempana lisää, koska jostain syystä tää taas läks käsistä, joten  edetään ensi kerralla Belfastiin ja sieltä palaillaan sitten vielä erikseen  Dubliniin. Koitan pysyä paremmin asiassa 🙂

Yksi kommentti artikkeliin ”Dublin part 1

  1. Päivitysilmoitus: New York, baby! – kauas ja takaisin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s